sunnuntai 20. lokakuuta 2013

En voi odottaa huomiseen, kun tässäkin hetkessä on enemmän kuin elämää!

Lomaltapaluu ahdistusta potiessani ajauduin TV:n ääreen katsomaan dokumenttia geeneistä. Ei olisi kannattanut. Yleensä tykkään katsoa erilaisia dokumentteja, mutta tuosta en pitänyt.

Katsomani dokumentissa käsiteltiin geenien kartoitusta. Jotkut ihmiset siis lähettävät oman sylkinäytteensä geenejä tutkivaan firmaan, ja heille kerrotaan, millaisia sairauksia he todennäköisesti ovat perineet. Geenitutkimushan on sinällään vaikeaa, että pitää tietää, mitkä geenit vaikuttavat toisten geenien kanssa.

Oli miten oli, kuka haluaa tietää etukäteen kuinka nuorena ja kuinka tuskallisesti tulee kuolemaan? Useimmat perinnölliset sairaudet, kuten Parkinsson ja Alzheimer nimittöin ovat ilmeisesti sellaisia, että niihin ei vain voi vaikuttaa. Onhan sitten tietysti näitä perinnöllisiä sairauksia joiden puhkeamiseen vaikuttaa omat elintavat, mutta silti!

Pystyykö sen jälkeen elämään normaalia elämää, kun saa kuulla, että vaikka olet vielä olet terve, tulet sairastumaan siten, ettet enään sen jälkeen kykene elämään normaalia elämää. Lähes sama asia kuin annettaisiin päivämäärä, jolloi tulee kuolemaan!

Olenko minä ainut, joka on tätä mieltä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti