sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Kuvitelkaa, että olen otsikkona on jonkin syvällisen biisin sanat

En ymmärrä miksi joka postauksen alkuun pitäisi selitellä, miksi on taas tullut kirjoitettua vähän. Minähän teen tätä itselleni. Tämä blogi on minun henkireikäni, jolle vuodatan kaikki minua askarruttavat asiat. 

Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen, olin vallankumouksellinen. Halusin vaikuttaa asioihin kirjoittamalla. Myöhemmin tajusin, että minun mielipiteeni ovat kovin vähäpätöisiä tässä suuressa bittiavaruudessa. Minulla on edelleen paljon mielipiteitä. En vain jaksa toitottaa kovaan ääneen niistä maailman suurista vääryyksistä. 

Aluksi kirjoitin anonyyminä, en halunnut blogistani samanlaista kuin muilla. Ei mitään henkilökohtaista. Ainoastaan mielipiteeni ja siinä se. Lopulta aloin kirjoitella myös elämästäni pieniä pätkiä ja blogista alkoi pikkuhiljaa muodostua enemmän minun näköiseni. Pian kerroin elämästäni jo todella henkilökohtaisesti. 

Olen suunnitellut todella monta kertaa poistavani tämän blogin. En kuitenkaan ikinä ole saanut sitä aikaiseksi ja ehkä hyvä niin. On mukavaa tyhjentää mieli näppäimistön kautta bittiavaruuteen!

Airut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti